N3-luokan kuorma-autoissa, jotka painavat yli 12000 kiloa, käytetään yleisesti paineilmatoimisia jarruja. Paineilmajarrujen etu on suurempi jarruteho verrattuna nestetoimiseen jarrujärjestelmään, mutta paineilmalla toimivissa jarruissa saattaa esiintyä jarruviivettä, eli jarrutus alkaa viiveellä suhteessa polkimen painallukseen. Myös jarrun vapautuksessa on vastaava viive. Tämä ominaisuus on yleistä kuorma-autoissa, joissa ei ole elektronisesti ohjattua jarrujärjestelmää (EBS), mutta järjestelmä on ollut kuorma-autojen vakiovarusteena jo useita vuosia. N2-luokan kuorma-autoissa (kokonaismassa yli 3500 ja korkeintaan 12000 kiloa) jarrujärjestelmä on yleisesti nestetoiminen ja jarruviivettä ei näin ollen ole. Kaikki jarrujärjestelmät ovat kaksipiirisiä, jolloin toisen jarrupiirin rikkoutuminen ei aiheuta jarrujen täydellistä katoamista.

Paineilmajärjestelmän vaatima ilmanpaine luodaan kompressorilla, joka saa käyttövoimansa kuorma-auton moottorilta hihnan tai hammaspyörän välityksellä. Kompressorin yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen järjestelmässä on ilmankuivain, joka poistaa paineilmajärjestelmästä kosteutta. Ilman tiivistäminen aiheuttaa kondenssivettä, joka jäätyessään saattaisi aiheuttaa järjestelmän toimintahäiriön. Ilmankuivain huolletaan säännöllisesti ja kuivaimen suodattimet vaihdetaan usein syyshuollon yhteydessä. Kompressorin tuottama paineilma varastoidaan paineilmasäiliöihin. Säiliön pohjassa on usein poistoventtiili, josta voidaan poistaa säiliöön kertynyt kosteus.

Kuljettaja voi tarkkailla painejärjestelmän piirien paineen tasoa mittaristosta. Molemmille painejärjestelmille on usein omat mittarinsa. Järjestelmän pitäisi olla tiivis, mutta on yleistä, että järjestelmän paine laskee, mikäli kuorma-auto seisoo pitkään paikallaan. Mikäli ilmanpaine laskee riittävän paljon, kuorma-auton seisontajarru kytkeytyy automaattisesti päälle. Kuorma-auton seisontajarru toimii päinvastaisesti verrattuna henkilöautoon, sillä sen vapauttaminen vaatii riittävän ilmanpaineen. Paineen pitää olla vähintään 6 baria, jotta käsijarru voidaan kytkeä pois päältä. Normaali käyttöpaine vaihtelee kahdeksan ja kymmenen barin välillä. Käsijarru voidaan kytkeä pois päältä esimerkiksi hinausten yhteydessä, esimerkiksi lisäämällä järjestelmään paineilmaa paineilmasäiliön läheisyydessä sijaitsevan venttiilin kautta tai vaihtoehtoisesti vapautettava seisontajarru sylinterin päässä olevasta työntötangosta.

Muilta osin kuorma-auton jarrujärjestelmä vastaa henkilöauton jarrujärjestelmää. Jarrut ovat usein levyjarruja, vaikkakin rumpujarruja saattaa esiintyä vanhemmissa kuorma-autoissa tai useampiakselisten kuorma-autojen taimmilla akseleilla. Jarrut ovat myös varustettuja ABS-järjestelmällä, joka estää jarrujen lukkiintumisen liukkaalla jarrutettaessa tai hätäjarrutustilanteessa. Mikäli paineilmatoimisilla jarruilla varustettuun kuorma-autoon kytketään paineilmajarruilla varustettu perävaunu, on varmistettava, että molemmissa on ABS-jarrut. Mikäli ABS-jarrulliseen kuorma-autoon kytketään perävaunu, jossa ei ole ABS-jarruja, ei myöskään kuorma-auton ABS-jarrut toimi.

Kuorma-autoissa käytetään jarrujen lisäksi myös hidastimia. Hidastinten käyttötarkoitus on vähentää jarrujen kulumista sekä auttaa kuljettajaa säätelemään nopeutta ilman jarrujen käyttöä. Varsikin mäkisessä maastossa jarrujen jatkuva käyttö saattaa aiheuttaa paineilmajärjestelmän paineen laskua, joka voi aiheuttaa vaaratilanteen, mikäli paineet laskevat liian alas. Lisäksi jarrujen liiallinen kuumentuminen saattaa hävittää jarrutehoa tai aiheuttaa jopa täydellisen jarrujen katoamisen.

Hidastimia on monenlaisia. Yleisin hidastin on pakokaasujarru, joka sulkee pakokaasujen virtaamisen ja moottoriin syntyvä paine aiheuttaa hidastumista. Pakokaasuhidastimella voi olla oma kytkimensä tai se voi olla yhdistetty jarrupolkimeen, jolloin vähäinen jarrupolkimen painallus ei käytä jarruja, vaan aktivoi ainoastaan hidastimen. Näissäkin järjestelmissä pakokaasujarruille on oma katkaisijansa, josta järjestelmän voi kytkeä pois päältä.

Muita hidastintyyppejä ovat hydraulinen hidastin sekä sähköinen hidastin. Hydraulinen hidastin on asennettu vaihteiston yhteyteen ja sen toiminta perustuu öljyn virtauksen jarruttamiseen. Sähköinen hidastin on asennettu kardaaniin tai nivelakselille ja sähköisestä hidastimesta käytetään myös nimitystä magneettihidastin. Kaikkien hidastinten toiminta hidastaa ainoastaan vetävää akselia. Varsinkin liukkaalla kelillä on tärkeää varoa takapyörien lukkiintumista hidastinta käytettäessä, joka voi aiheuttaa sivuttaisluistotilanteen.